Suura 5 · Juz 7
Al-Ma'idah · 5:107
فَإِنْ عُثِرَ عَلَىٰ أَنَّهُمَا اسْتَحَقَّا إِثْمًا فَآخَرَانِ يَقُومَانِ مَقَامَهُمَا مِنَ الَّذِينَ اسْتَحَقَّ عَلَيْهِمُ الْأَوْلَيَانِ فَيُقْسِمَانِ بِاللَّهِ لَشَهَادَتُنَا أَحَقُّ مِنْ شَهَادَتِهِمَا وَمَا اعْتَدَيْنَا إِنَّا إِذًا لَمِنَ الظَّالِمِينَ
Jos käy (myöhemmin) ilmi, että he molemmat ovat tehneet vääryyttä, on kahden muun astuttava heidän sijaansa niiden joukosta, joilla on heitä vastaan syytös, kahden lähimmän sukulaisen; näiden on nyt vannottava Jumalan nimeen: »Totisesti on meidän todistuksemme oikeampi kuin niiden kahden, emmekä missään ole totuutta loukanneet, sillä kuuluisimmehan silloin väärintekijöihin.»
Tafsir
Kielelläsi ei ole tafsiria. Tämä on Al-Mukhtasar englanniksi.
107. If, after the oath is taken, it is established that the witnesses lied in their testimony or in the oath, then let two others who are closest to the deceased take an oath on the truth in their place. These new witnesses should take an oath by Allah saying, ‘Our testimony about their lying and deceit is closer to the truth than their testimony about their honesty and trustworthiness. We have not taken a false oath. If we do so, we will be from the wrongdoers who overstep Allah’s limits’.
Avaa lukijassa - Lue koko suura