وَالنَّازِعَاتِ غَرْقًا1
Niiden nimessä, jotka kaikin voimin (jousiaan) jännittävät,
وَالنَّاشِطَاتِ نَشْطًا2
niiden (nuolten), jotka vinhasti eteenpäin syöksyvät,
وَالسَّابِحَاتِ سَبْحًا3
niiden (ratsujen), jotka nopeasti laukkaavat,
فَالسَّابِقَاتِ سَبْقًا4
ja jotka ensimmäisinä kiitävät,
فَالْمُدَبِّرَاتِ أَمْرًا5
sekä vihdoin niiden (johtajaan), jotka voiton turvaavat.
يَوْمَ تَرْجُفُ الرَّاجِفَةُ6
Sinä päivänä, jolloin järkkyvä maa järkkyy
تَتْبَعُهَا الرَّادِفَةُ7
ja se tapahtuu, minkä tuleman pitää,
قُلُوبٌ يَوْمَئِذٍ وَاجِفَةٌ8
sinä päivänä sydämet vavahtavat
أَبْصَارُهَا خَاشِعَةٌ9
ja katseet painuvat alas.
يَقُولُونَ أَإِنَّا لَمَرْدُودُونَ فِي الْحَافِرَةِ10
He arvelevat: »Palautetaanko meidät todella entiseen tilaamme?
أَإِذَا كُنَّا عِظَامًا نَخِرَةً11
Kuinka! Kun jo luummekin ovat lahonneet!»
قَالُوا تِلْكَ إِذًا كَرَّةٌ خَاسِرَةٌ12
He sanovat: »Sellainen paluu olisi turmiota tuottava.»
فَإِنَّمَا هِيَ زَجْرَةٌ وَاحِدَةٌ13
Mutta kaikki muuttuu pelkäksi huudoksi
فَإِذَا هُمْ بِالسَّاهِرَةِ14
هَلْ أَتَاكَ حَدِيثُ مُوسَىٰ15
Eikö teille julistettu sanomaa Mooseksesta?
إِذْ نَادَاهُ رَبُّهُ بِالْوَادِ الْمُقَدَّسِ طُوًى16
Kuinka hänen Herransa kahdesti kutsui häntä pyhässä laaksossa:
اذْهَبْ إِلَىٰ فِرْعَوْنَ إِنَّهُ طَغَىٰ17
»Mene faraon luo! Hän on totisesti synteihin vaipunut.
فَقُلْ هَلْ لَكَ إِلَىٰ أَنْ تَزَكَّىٰ18
Ja sano: 'Tahdotko puhdistua?
وَأَهْدِيَكَ إِلَىٰ رَبِّكَ فَتَخْشَىٰ19
Minä johdan sinut Herrasi luo, jotta pelkäisit Häntä.'»
فَأَرَاهُ الْآيَةَ الْكُبْرَىٰ20
Ja hän näytti faraolle suuren tunnusmerkin,
فَكَذَّبَ وَعَصَىٰ21
mutta tämä hylkäsi totuuden eikä totellut.
ثُمَّ أَدْبَرَ يَسْعَىٰ22
Sitten käänsi hän hänelle äkkiä selkänsä,
فَحَشَرَ فَنَادَىٰ23
kokosi joukon ihmisiä ja huusi heille
فَقَالَ أَنَا رَبُّكُمُ الْأَعْلَىٰ24
sanoen: »Minä olen teidän ylin herranne.»
فَأَخَذَهُ اللَّهُ نَكَالَ الْآخِرَةِ وَالْأُولَىٰ25
Silloin Jumala yllätti hänet rangaisten sekä tässä että tulevassa elämässä.
إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَعِبْرَةً لِمَنْ يَخْشَىٰ26
Totisesti on tässä varoittava esimerkki sille, joka pelkää Jumalaa.
أَأَنْتُمْ أَشَدُّ خَلْقًا أَمِ السَّمَاءُ ۚ بَنَاهَا27
Kumpi on vaikeampi luoda, teidät vai taivas, jonka Hän on rakentanut?
رَفَعَ سَمْكَهَا فَسَوَّاهَا28
Hän on sen korkealle kohottanut ja sille muodon antanut:
وَأَغْطَشَ لَيْلَهَا وَأَخْرَجَ ضُحَاهَا29
yöksi Hän täyttää sen pimeydellä, ja siitä hän vetää taas esiin päivänvalon.
وَالْأَرْضَ بَعْدَ ذَٰلِكَ دَحَاهَا30
Ja sitten hän ulotti maan avaraksi
أَخْرَجَ مِنْهَا مَاءَهَا وَمَرْعَاهَا31
ja kohotti sen vedet pinnalle sekä levitti laitumet;
وَالْجِبَالَ أَرْسَاهَا32
vuoret Hän sijoitti lujasti paikoilleen,
مَتَاعًا لَكُمْ وَلِأَنْعَامِكُمْ33
kaiken tämän teidän ja karjanne hyväksi.
فَإِذَا جَاءَتِ الطَّامَّةُ الْكُبْرَىٰ34
Mutta kun valtava tuhon päivä tulee,
يَوْمَ يَتَذَكَّرُ الْإِنْسَانُ مَا سَعَىٰ35
päivä, jona ihminen muistaa, mitä hän on tavoitellut,
وَبُرِّزَتِ الْجَحِيمُ لِمَنْ يَرَىٰ36
ja helvetti paljastuu näkeväiselle,
فَأَمَّا مَنْ طَغَىٰ37
silloin se, joka väärintekijä on
وَآثَرَ الْحَيَاةَ الدُّنْيَا38
ja pitää parempana maallista elämää,
فَإِنَّ الْجَحِيمَ هِيَ الْمَأْوَىٰ39
saa totisesti helvetin asunnokseen.
وَأَمَّا مَنْ خَافَ مَقَامَ رَبِّهِ وَنَهَى النَّفْسَ عَنِ الْهَوَىٰ40
Mutta se, joka pelkää Herransa tulemista ja hillitsee sielunsa alhaiset himot,
فَإِنَّ الْجَنَّةَ هِيَ الْمَأْوَىٰ41
saa totisesti paratiisin asunnokseen.
يَسْأَلُونَكَ عَنِ السَّاعَةِ أَيَّانَ مُرْسَاهَا42
Tuota hetkeä he kysyvät sinulta; milloin sen pitää tuleman?
فِيمَ أَنْتَ مِنْ ذِكْرَاهَا43
Mutta kuinka voit sen sanoa?
إِلَىٰ رَبِّكَ مُنْتَهَاهَا44
Onhan sen tulo Herrasi käsissä.
إِنَّمَا أَنْتَ مُنْذِرُ مَنْ يَخْشَاهَا45
Sinä olet vain varoittaja jokaiselle, joka sitä kavahtaa.
كَأَنَّهُمْ يَوْمَ يَرَوْنَهَا لَمْ يَلْبَثُوا إِلَّا عَشِيَّةً أَوْ ضُحَاهَا46
Päivänä, jolloin he saavat nähdä sen, on heistä kuin he olisivat odottaneet sitä vain illan tai aamun.